cialis viagra online accutane

About

Posts by :

フィンランド語学習記 vol.538 − 時の表現(6)

18013101

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

出格[-stA]+入格(〜から〜まで)

Liike on avoinna yhdeksästä viiteen.
(店は9時から5時まで開いています。)

「○時から○時まで」と言いたいときは、出格[-stA]と入格で表します。

ここでは1〜12の基数詞の出格・入格の形を確認しておきましょう。

*入格には[-Vn][-hVn][-seen/-siin]の3つの形があり、今回はすべて[-Vn]の形になっています。(V は直前の母音の繰り返し)

主格 語幹 出格 入格
1 yksi yhte yhdesta yhteen
2 kaksi kahte kahdesta kahteen
3 kolme kolme kolmesta kolmeen
4 neljä neljä neljästä neljään
5 viisi viite viidestä viiteen
6 kuusi kuute kuudesta kuuteen
7 seitsemän seitsemä seitsemästä seitsemään
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksasta kahdeksaan
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksästä yhdeksään
10 kymmenen kymmene kymmenestä kymmeneen
11 yksitoista yhte+toista yhdestätoista yhteentoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdestatoista kahteentoista

 

Olin Kajaanissa perjantaista maanantaihin.
(私はカヤーニに金曜から月曜までいました。)

「○曜から○曜まで」と言いたいときも、出格[-stA]と入格で表します。

*入格には[-Vn][-hVn][-seen/-siin]の3つの形があり、水曜以外は[-hVn]の形、水曜は[-Vn]の形になっています。(V は直前の母音の繰り返し)

主格 出格 入格
maanantai maanantaista maanantaihin
tiistai tiistaista tiistaihin
keskiviikko keskiviikosta keskiviikkoon
torstai torstaista torstaihin
perjantai perjantaista perjantaihin
lauantai lauantaista lauantaihin
sunnuntai sunnuntaista sunnuntaihin

 

Olimme maalla heinäkuun viidennestä elokuun kymmenenteen.
(私たちは7月5日から8月10日まで田舎にいた。)

「○日から○日まで」と言いたいときも、出格[-stA]と入格で表します。

ただし日付では序数詞を用いるので注意が必要。序数詞の格変化は複雑なので、整理しておきましょう。

*[-s]で終わる序数詞の語幹は[-nte]の形になります。

主格 語幹 出格 入格
1 ensimmäinen ensimmäise ensimmäisestä ensimmäiseen
2 toinen toise toisesta toiseen
3 kolmas kolmante kolmannesta kolmanteen
4 neljäs neljänte neljännestä neljänteen
5 viides viidente viidennestä viidenteen
6 kuudes kuudente kuudennesta kuudenteen
7 seitsemäs seitsemänte seitsemännestä seitsemänteen
8 kahdeksas kahdeksante kahdeksannesta kahdeksanteen
9 yhdeksäs yhdeksänte yhdeksännestä yhdeksänteen
10 kymmenes kymmenente kymmenennestä kymmenenteen
11 yhdes
-toista
yhdente
+toista
yhdennestä
-toista
yhdenteen
-toista
12 kahdes
-toista
kahdente
+toista
kahdennesta
-toista
kahdenteen
-toista
13 kolmas
-toista
kolmante
+toista
kolmannesta
-toista
kolmanteen
-toista
20 kahdes
-kymmenes
kahdente
+kymmenente
kahdennesta
-kymmenennestä
kahdenteen
-kymmenenteen
21 kahdes
-kymmenes
-ensimmäinen
(yhdes)
kahdente
+kymmenente
+ensimmäise
(yhdente)
kahdennesta
-kymmenennestä
-ensimmäisestä
(yhdennestä)
kahdenteen
-kymmenenteen
-ensimmäiseen
(yhdenteen)
22 kahdes
-kymmenes
-toinen
(kahdes)
kahdente
+kymmenente
+toise
(kahdente)
kahdennesta
-kymmenennestä
-toisestä
(kahdennesta)
kahdenteen
-kymmenenteen
-toiseen
(kahdenteen)
30 kolmas
-kymmenes
kolmante
+kymmenente
kolmannesta
-kymmenennestä
kolmanteen
-kymmenenteen

 

また出格と入格を組み合わせた次のような定型表現もあります。

aamusta iltaan(朝から晩まで)
päivästä päivään(日から日まで → 日々)
vuodesta vuodeen(年から年まで → 年々)
以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.537 − 時の表現(5)

18013001

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

変格[-ksi](〜だけ)

Menen kirjastoon pariksi tunniksi.
(私は2〜3時間だけ図書館へ行きます。)
Matti matkusti Mikkeliin kahdeksi viikoksi.
(マッティはミッケリへ2週間だけ旅行しました。)
*pari(2〜3の)

変格[-ksi]は「〜だけ」という意味で「予定された期間」を伝えるために使われます。

主格 pari tunti kaksi viikko
変格 pariksi tunniksi kahdeksi viikoksi

 

Kahdeksi は「2」の基数詞 kaksi の変格の形。もう一度作り方をおさらいしておきましょう。

主格 語幹 変格
1 yksi yhte yhdeksi
2 kaksi kahte kahdeksi
3 kolme kolme kolmeksi

 

変格[-ksi]は「残る」を意味する動詞 jäädä とセットで使われることもあります。

この場合は必ずしも予定されたものではない期間を伝えることもあります。

Vanhempieni piti tulla kotiin jo eilen, mutta he jäivätkin vielä viikoksi Ouluun.
(私の両親は昨日には家に帰らなければならなかったのに、一週間もオウルに滞在した。)
主格 viikko
変格 viikoksi

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.536 − 時の表現(4)

18012901

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

〜までに

Teen tämän valmiiksi ensi keskiviikoksi.
(私は次の水曜までにこれを仕上げます。)
Tämän täytyy olla valmiina huomiseksi.
(これは明日までに仕上がっていなければならない。)

変格[-ksi]は「〜までに」という意味で使われます。

主格 keskiviikko
変格 keskiviikoksi

 

ただし「明日」を意味する huomenna、「昨日」を意味する eilen は副詞なので変格の形がありません。

よって「明日までに、昨日までに」と言いたいときには形容詞 huominen, eilinen の変格を用います。

主格 huominen eilinen
変格 huomiseksi eiliseksi

 

〜のために

Tuletko kotiin illaksi?
(夕食のために=夕食を食べに家に来ますか?)

変格[-ksi]は「〜のために」という意味でも使われます。

主格 ilta
変格 illaksi

 

〜までに(2)

「〜までに」という意味は入格+ mennessä の形でも表すことができます。

Teen tämän valmiiksi keskiviikkoon mennessä.
(私は次の水曜までにこれを仕上げます。)
Tämän täytyy olla valmiina huomiseen mennessä.
(これは明日までに仕上がっていなければならない。)
主格 keskiviikko huominen
入格 keskiviikkoon huomiseen

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.535 − 時の表現(3)

18012801

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

〜時までに

Tulen sinne kahdeksaksi.(私は8時までにそこへ行きます。)
= Tulen sinne niin, että olen siellä kello kahdeksan.

基数詞の変格[-ksi]は「〜時までに」という意味で使われます。

ここでは1〜12の形を確認しておきましょう。

主格 語幹 変格
1 yksi yhte yhdeksi
2 kaksi kahte kahdeksi
3 kolme kolme kolmeksi
4 neljä neljä neljäksi
5 viisi viite viideksi
6 kuusi kuute kuudeksi
7 seitsemän seitsemä seitsemäksi
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksaksi
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksäksi
10 kymmenen kymmene kymmeneksi
11 yksitoista yhte+toista yhdeksitoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdeksitoista

 

〜時に

Lähden kotoa seitsemaltä.(私は7時に家を出ます。)
= Lähden kotoa kello seitsemän.

基数詞の離格[-ltA]は「〜時に」という意味で使われます。

ここでは1〜12の形を確認しておきましょう。

主格 語幹 離格
1 yksi yhte yhdelta
2 kaksi kahte kahdelta
3 kolme kolme kolmelta
4 neljä neljä neljältä
5 viisi viite viideltä
6 kuusi kuute kuudelta
7 seitsemän seitsemä seitsemältä
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksaltä
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksältä
10 kymmenen kymmene kymmeneltä
11 yksitoista yhte+toista yhdeltätoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdeltatoista

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.534 − 時の表現(2)

18012701

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

Kuinka kauan matka kestää?(どれくらいの時間がかかりますか?)
− Se kestää tunnin.(1時間かかります。)
− Se kestää kaksi tuntia.(2時間かかります。)
*tunti(時間)

目的語 tunti は1時間のときには対格[-n]、2時間のとき(=1以外の数字のとき)には分格の形になります。

主格 tunti
対格 tunnin
分格 tuntia

 

Odota hetkinen!(ちょっと待って!)
Voitko odottaa minua hetkisen?(ちょっと待ってくれませんか?)
*hetkinen(少しの間)

目的語 hetkinen は命令文のときには主格、疑問文のときには対格[-n]の形になります。

主格 hetkinen
対格 hetkisen

 

Matka ei kestä tuntia.(1時間はかからない。)
Ei jaksanut odottaa kahta viikkoa.(2週間も待つことはできなかった。)
*viikko(週)

目的語 tunti, viikko は否定文のときには分格の形になります。

また viikkoa に合わせて、数詞の kaksi も分格の形になっています。

主格 tunti kaksi viikko
分格 tuntia kahta viikkoa

 

基数詞の分格はそれぞれの語幹をもとに作ります。

*ただし通常の分格と異なる不規則な形もあるので注意しましょう。(特に1, 2, 10)

主格 語幹 分格
1 yksi yhte *yhtä
2 kaksi kahte *kahta
3 kolme kolme kolmea
4 neljä neljä neljää
5 viisi viite viittä
6 kuusi kuute kuutta
7 seitsemän seitsemä seitsemää
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksaa
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksää
10 kymmenen kymmene *kymmentä
11 yksitoista yhte+toista yhtätoista
12 kaksitoista kahte+toista kahtatoista

 

En ole opiskellut päivääkään suomea.
(私は一日もフィンランド語を勉強していない。)
En halua olla täällä enää hetkeäkään.
(私はもはや一瞬たりともここにいたくない。)
*päivä(一日)、hetki(一瞬)

[-kAAn]は「〜も〜しない」を意味する否定の接尾辞です。

主格 päivä hetki
分格 päivää hetkea
分格+kAAn päivääkään hetkeakaan

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.533 − 時の表現(1)

18012601

フィンランド語教室のテキスト『suomea suomeksi 2』の kappale 19 にこれまでに習った「時の表現」がまとめられていました。

うろ覚えのものや忘れているものもあるので、この機会におさらいしておきたいと思います。

 

kuukaudet(月)

フィンランド語の「1月〜12月」にはそれぞれ固有の名前が付いています。

1月 tammikuu
2月 helmikuu
3月 maaliskuu
4月 huhtikuu
5月 toukokuu
6月 kesäkuu
7月 heinäkuu
8月 elokuu
9月 syyskuu
10月 lokakuu
11月 marraskuu
12月 joulukuu

 

maaliskuu(3月)と marraskuu(11月)は間違えやすいので注意が必要。

なお「○月に」と言いたいときには内格[-ssA]の形になります。

missa kuussa?(何月に?)
− tammikuussa(1月に)
− helmikuussa(2月に)

 

viime – tämä – ensi(前の、この、次の)

こちらは viime(前の)、tämä(この)、ensi(次の)という単語を使った時の表現。

viime vuonna
昨年(に)
tänä vuonna
今年(に)
ensi vuonna
来年(に)
viime kesänä
前の夏に
tänä kesänä
この夏に
ensi kesänä
次の夏に
viime sunnuntaina
前の日曜日に
tänä sunnuntaina
この日曜日に
ensi sunnuntaina
次の日曜日に
viime kuussa
先月に
tässä kuussa
今月に
ensi kuussa
来月に
viime viikolla
先週(に)
tällä viikolla
今週(に)
ensi viikolla
来週(に)

 

「年、季節、曜日」は様格[-nA]、「月」は内格[-ssA]、「週」は接格[-llA]の形になっています。

また viime と ensi は常に同じ形ですが、tämä だけは後続の単語に合わせて格変化します。

様格[-nA]

  • tänä vuonna(今年)
  • tänä kesänä(この夏に)
  • tänä sunnuntaina(この日曜日に)

内格[-ssA]

  • tässä kuussa(今月に)

接格[-llA]

  • tällä viikolla(今週)

 

また様格を使った次のような表現もあります。

tänä päivänä
= tänään
今日(に)
tänä aamuna 今朝(に)
tänä iltana 今晩(に)
tänä yönä 今夜(に)

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


cialis viagra online accutane