cialis viagra online accutane

フィンランド語学習記 vol.540 − 時の表現(8)

18020202

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

sitten − kuluttua(〜前、〜後)

kaksi viikkoa sitten(2週間前)
kahden viikon kuluttua(2週間後)

sitten は「〜前」、kuluttua は「〜後」を意味する後置詞。

kuluttua の前に来る単語は属格[-n]の形になります。

主格 kaksi viikko
属格 kahden viikon

 

sitten の前に来る単語は「1以外の数詞」と結びついたときには分格の形になります。

viikko sitten(1週間前)
kaksi viikkoa sitten(2週間前)
主格 viikko
分格 viikkoa

 

päästä, perästä(〜後)

kahden viikon kuluttua(2週間後)
= kahden viikon päästä(2週間後)
= kahden viikon perästä(2週間後)

kuluttua と同じ意味を表す päästä, perästä という単語もあります。これらは話し言葉(puhekieli)でよく使われる表現。

いずれの場合も前に来る単語は属格[-n]の形になります。

主格 kaksi viikko
属格 kahden viikon

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.539 − 時の表現(7)

18020101

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

出格[-stA]+ lähtien, alkaen(〜から、〜以来)

Olen ollut viime kesästä lähtien sairaana.
(私はこの前の夏から具合が悪い。)
Tänään on satanut aamusta alkaen koko päivän.
(今日は朝から一日中、雨が降っている。)

出格[-stA]+ lähtien, alkaen で「〜から、〜以来」の意味になります。

主格 kesä aamu
出格 kesästä aamusta

 

出格[-stA]+ asti, saakka(〜から、〜以来)

Olen ollut täällä aamusta asti t. saakka.
(私は朝からここにいる。)
*t. = tai(あるいは)

出格[-stA]+ asti, saakka も「〜から、〜以来」の意味になります。

 

入格+ asti, saakka(〜まで)

Olin työssä iltaan asti.
(私は夕方まで仕事をしていた。)
Olen Seinäjoella perjantaihin saakka.
(私は金曜までセイナヨキにいる。)

asti, saakka は入格と結び付くと「〜まで」の意味になります。

主格 iltä perjantai
入格 iltään perjantaihin

 

昨日、今日、明日

Olimme lomalla eiliseen saakka.
(私たちは昨日まで休暇だった。)
Tästä päivästä lähtien on osoitteemme toinen.
(今日から私たちの住所は別になります。)
Huomisesta alkaen olen tavattavissa kello kolmen ja neljän välillä.
(明日から3時と4時の間に会えます。)

「明日」を意味する huomenna、「今日」を意味する tänään、「昨日」を意味する eilen は副詞なので出格・入格の形がありません。

よって前述の lähtien, alkaen, asti, saakka と組み合わせて「明日から、明日まで」「昨日から、昨日まで」と言いたいときには形容詞 huominen, eilinen の出格・入格を用います。

また「今日から、今日まで」と言いたいときには tämä päivä の出格・入格を用います。

主格 huominen tämä päivä eilinen
出格 huomisesta tästä päivästä eilisestä
入格 huomiseen tähän päivään eiliseen

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.538 − 時の表現(6)

18013101

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

出格[-stA]+入格(〜から〜まで)

Liike on avoinna yhdeksästä viiteen.
(店は9時から5時まで開いています。)

「○時から○時まで」と言いたいときは、出格[-stA]と入格で表します。

ここでは1〜12の基数詞の出格・入格の形を確認しておきましょう。

*入格には[-Vn][-hVn][-seen/-siin]の3つの形があり、今回はすべて[-Vn]の形になっています。(V は直前の母音の繰り返し)

主格 語幹 出格 入格
1 yksi yhte yhdesta yhteen
2 kaksi kahte kahdesta kahteen
3 kolme kolme kolmesta kolmeen
4 neljä neljä neljästä neljään
5 viisi viite viidestä viiteen
6 kuusi kuute kuudesta kuuteen
7 seitsemän seitsemä seitsemästä seitsemään
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksasta kahdeksaan
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksästä yhdeksään
10 kymmenen kymmene kymmenestä kymmeneen
11 yksitoista yhte+toista yhdestätoista yhteentoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdestatoista kahteentoista

 

Olin Kajaanissa perjantaista maanantaihin.
(私はカヤーニに金曜から月曜までいました。)

「○曜から○曜まで」と言いたいときも、出格[-stA]と入格で表します。

*入格には[-Vn][-hVn][-seen/-siin]の3つの形があり、水曜以外は[-hVn]の形、水曜は[-Vn]の形になっています。(V は直前の母音の繰り返し)

主格 出格 入格
maanantai maanantaista maanantaihin
tiistai tiistaista tiistaihin
keskiviikko keskiviikosta keskiviikkoon
torstai torstaista torstaihin
perjantai perjantaista perjantaihin
lauantai lauantaista lauantaihin
sunnuntai sunnuntaista sunnuntaihin

 

Olimme maalla heinäkuun viidennestä elokuun kymmenenteen.
(私たちは7月5日から8月10日まで田舎にいた。)

「○日から○日まで」と言いたいときも、出格[-stA]と入格で表します。

ただし日付では序数詞を用いるので注意が必要。序数詞の格変化は複雑なので、整理しておきましょう。

*[-s]で終わる序数詞の語幹は[-nte]の形になります。

主格 語幹 出格 入格
1 ensimmäinen ensimmäise ensimmäisestä ensimmäiseen
2 toinen toise toisesta toiseen
3 kolmas kolmante kolmannesta kolmanteen
4 neljäs neljänte neljännestä neljänteen
5 viides viidente viidennestä viidenteen
6 kuudes kuudente kuudennesta kuudenteen
7 seitsemäs seitsemänte seitsemännestä seitsemänteen
8 kahdeksas kahdeksante kahdeksannesta kahdeksanteen
9 yhdeksäs yhdeksänte yhdeksännestä yhdeksänteen
10 kymmenes kymmenente kymmenennestä kymmenenteen
11 yhdes
-toista
yhdente
+toista
yhdennestä
-toista
yhdenteen
-toista
12 kahdes
-toista
kahdente
+toista
kahdennesta
-toista
kahdenteen
-toista
13 kolmas
-toista
kolmante
+toista
kolmannesta
-toista
kolmanteen
-toista
20 kahdes
-kymmenes
kahdente
+kymmenente
kahdennesta
-kymmenennestä
kahdenteen
-kymmenenteen
21 kahdes
-kymmenes
-ensimmäinen
(yhdes)
kahdente
+kymmenente
+ensimmäise
(yhdente)
kahdennesta
-kymmenennestä
-ensimmäisestä
(yhdennestä)
kahdenteen
-kymmenenteen
-ensimmäiseen
(yhdenteen)
22 kahdes
-kymmenes
-toinen
(kahdes)
kahdente
+kymmenente
+toise
(kahdente)
kahdennesta
-kymmenennestä
-toisestä
(kahdennesta)
kahdenteen
-kymmenenteen
-toiseen
(kahdenteen)
30 kolmas
-kymmenes
kolmante
+kymmenente
kolmannesta
-kymmenennestä
kolmanteen
-kymmenenteen

 

また出格と入格を組み合わせた次のような定型表現もあります。

aamusta iltaan(朝から晩まで)
päivästä päivään(日から日まで → 日々)
vuodesta vuodeen(年から年まで → 年々)
以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.537 − 時の表現(5)

18013001

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

変格[-ksi](〜だけ)

Menen kirjastoon pariksi tunniksi.
(私は2〜3時間だけ図書館へ行きます。)
Matti matkusti Mikkeliin kahdeksi viikoksi.
(マッティはミッケリへ2週間だけ旅行しました。)
*pari(2〜3の)

変格[-ksi]は「〜だけ」という意味で「予定された期間」を伝えるために使われます。

主格 pari tunti kaksi viikko
変格 pariksi tunniksi kahdeksi viikoksi

 

Kahdeksi は「2」の基数詞 kaksi の変格の形。もう一度作り方をおさらいしておきましょう。

主格 語幹 変格
1 yksi yhte yhdeksi
2 kaksi kahte kahdeksi
3 kolme kolme kolmeksi

 

変格[-ksi]は「残る」を意味する動詞 jäädä とセットで使われることもあります。

この場合は必ずしも予定されたものではない期間を伝えることもあります。

Vanhempieni piti tulla kotiin jo eilen, mutta he jäivätkin vielä viikoksi Ouluun.
(私の両親は昨日には家に帰らなければならなかったのに、一週間もオウルに滞在した。)
主格 viikko
変格 viikoksi

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.536 − 時の表現(4)

18012901

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

〜までに

Teen tämän valmiiksi ensi keskiviikoksi.
(私は次の水曜までにこれを仕上げます。)
Tämän täytyy olla valmiina huomiseksi.
(これは明日までに仕上がっていなければならない。)

変格[-ksi]は「〜までに」という意味で使われます。

主格 keskiviikko
変格 keskiviikoksi

 

ただし「明日」を意味する huomenna、「昨日」を意味する eilen は副詞なので変格の形がありません。

よって「明日までに、昨日までに」と言いたいときには形容詞 huominen, eilinen の変格を用います。

主格 huominen eilinen
変格 huomiseksi eiliseksi

 

〜のために

Tuletko kotiin illaksi?
(夕食のために=夕食を食べに家に来ますか?)

変格[-ksi]は「〜のために」という意味でも使われます。

主格 ilta
変格 illaksi

 

〜までに(2)

「〜までに」という意味は入格+ mennessä の形でも表すことができます。

Teen tämän valmiiksi keskiviikkoon mennessä.
(私は次の水曜までにこれを仕上げます。)
Tämän täytyy olla valmiina huomiseen mennessä.
(これは明日までに仕上がっていなければならない。)
主格 keskiviikko huominen
入格 keskiviikkoon huomiseen

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


フィンランド語学習記 vol.535 − 時の表現(3)

18012801

昨日に続いてフィンランド語教室のテキスト『suomea suomeski 2』より、様々な「時の表現」を見ていきます。

 

〜時までに

Tulen sinne kahdeksaksi.(私は8時までにそこへ行きます。)
= Tulen sinne niin, että olen siellä kello kahdeksan.

基数詞の変格[-ksi]は「〜時までに」という意味で使われます。

ここでは1〜12の形を確認しておきましょう。

主格 語幹 変格
1 yksi yhte yhdeksi
2 kaksi kahte kahdeksi
3 kolme kolme kolmeksi
4 neljä neljä neljäksi
5 viisi viite viideksi
6 kuusi kuute kuudeksi
7 seitsemän seitsemä seitsemäksi
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksaksi
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksäksi
10 kymmenen kymmene kymmeneksi
11 yksitoista yhte+toista yhdeksitoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdeksitoista

 

〜時に

Lähden kotoa seitsemaltä.(私は7時に家を出ます。)
= Lähden kotoa kello seitsemän.

基数詞の離格[-ltA]は「〜時に」という意味で使われます。

ここでは1〜12の形を確認しておきましょう。

主格 語幹 離格
1 yksi yhte yhdelta
2 kaksi kahte kahdelta
3 kolme kolme kolmelta
4 neljä neljä neljältä
5 viisi viite viideltä
6 kuusi kuute kuudelta
7 seitsemän seitsemä seitsemältä
8 kahdeksan kahdeksa kahdeksaltä
9 yhdeksän yhdeksä yhdeksältä
10 kymmenen kymmene kymmeneltä
11 yksitoista yhte+toista yhdeltätoista
12 kaksitoista kahte+toista kahdeltatoista

 

以上、今回はここまで。

明日も引き続きフィンランド語の「時の表現」をおさらいしていきます。


cialis viagra online accutane